Rakkaat ystävät!
Voitto tuli! Tänään 18. päivä joulukuuta kymmenen aikaan aamulla Inkeri soitti kaupungista, että hän oli juuri saanut passiinsa kahdelle sivulle Israelin viisumin! Seuraavan kerran hän joutuu menemään sisäasiainministeriöön ensi vuonna samaan aikaan.
Edellisessä kirjeessä kerroimme sen järkyttävän uutisen, että sisäasiainministeriöstä pyydettiin lisää papereita ja sanottiin sen jälkeen, että viisumiasia menee uudelleen komitean käsiteltäväksi. Tämä tarkoittaa tavallisesti viikkojen odotusta. Virkailijat sanoivat soittavansa viikon päästä, mikä tarkoitti sitä, että Inkerin matka Suomeen 17.12. ei tulisi onnistumaan. Inkeri kertoi, että tiistaina 16.12. hän luki aamurukouksessa Päivän tunnussanan, jossa oli raamatunkohta: ”Tämä joukko tajuaa, että Herra voi auttaa ilman miekkaa ja keihästä.” (1.Sam.17:47) Koko kertomus Daavidin ja Goljatin taistelusta kosketti häntä syvästi ja hän pyysi siunausta ja armoa sisäasiainministeriön työntekijöille, etteivät he asettuisi viisumiasiassa Herran tahtoa vastaan.
Aamupalalle alakertaan mennessään Inkeri sai yhtäkkiä tiedon, että hänen pitäisi mennä sisäasiainministeriöön passin kanssa. Siellä alettiin prosessoida viisumiasiaa eikä selityksiä tälle uudelle käänteelle annettu. Toivo alkoi herätä, että asia liikkuu oikeaan suuntaan, mutta tiistaina viisumia ei kuitenkaan vielä annettu. Emme vieläkään tiedä, mitä oikeastaan tapahtui. Uskomme, että teidän ystävien rukoukset alkoivat vaikuttaa niin, että asia lähti etenemään. Inkeriä pyydettiin tulemaan uudelleen torstaina. Ymmärsimme siitä, että mahdollisuus viisumiin olisi olemassa.
Tänään Inkeri meni sisäasiainministeriöön ja tällä kertaa käynti oli hyvin helppo ja nopea. Virkailija oli erittäin ystävällinen ja tilanne oli suorastaan lämminhenkinen, mikä on erittäin harvinaista. Rukoukset kantoivat tuossakin hetkessä!
Huomenna 19.12. Inkeri lentää kohti Suomea ja tapaa miehensä Laurin, jota hän ei ole nähnyt sen jälkeen, kun Lauri palasi lokakuun lopussa Suomeen palveltuaan itäaasialaisia kolmeviikkoisen kurssin ajan. Tämä erilläänolojärjestely on suuri uhraus Laurille ja Inkerille Raamattukodin työn hyväksi. Inkeri palaa takaisin tänne jo tammikuun alussa. Viisumin saanti on suuri apu ja ilo Raamattukodin työlle ja erityisesti Suomen yhteyksiä ajatellen.
Siunattua joulun aikaa sekä parhaillaan olevaa hanukkaa 17.-24.12.!
Herran armon varassa,
Mirja Ronning
Kuvat: Maarit Kattilakoski
